(suomenkielinen teksti ranskankielisen alapuolella)

« Salut Lonkou Siéza,

Nous sommes Eeva et Anni, étudiantes de 19 ans au Lycée de Tapiola. Nous apprécions d’avoir pu prendre connaissance de la culture du coton et d’avoir appris à connaitre la source des produits du coton. Ces choses sont importantes pour nous, et nous voulons être capables de les influencer par nos propres actions.

Le coton est présent dans notre vie de tous les jours. Nous utilisons des vêtements faits en coton, et beaucoup des textiles que nous avons à la maison sont en coton. Le coton a toujours été une chose bénéfique pour nous, et beaucoup de gens l’apprécient. Pendant le cours nous avons parcouru les problèmes relatifs à la production de coton. Ces choses nous ont permis de comprendre qu’il est important d’améliorer la situation de vie et les ressources des cultivateurs de coton.

Frédéric Bado est venu dans notre lycée, et il nous a parlé de la production et de la consommation du coton au Burkina-Faso. Nous comprenons mieux à présent pourquoi beaucoup d’habitants du Burkina-Faso cultivent le coton. Nous considérons cependant injuste que les producteurs d’une matière première aussi importante que le coton ne gagnent pas de salaire conséquent pour leur production. Il est bien que nous ayons pu entrer en contact avec vous de cette manière et ayons pu savoir comment se passent vraiment les choses. Nous souhaitons qu’il soit imposé à la Sofitex la prise de responsabilité des conséquences de ses actions, et le changement de sa procédure de travail.

Dans le blog (Connected by Cotton) tu as dit que l’agriculture est pénible et prend beaucoup de temps, ainsi que beaucoup d’énergie. Est-ce que la culture de coton te laisse du temps libre? Il serait aussi agréable de savoir ce que tu aimes faire, et quels sont tes souhaits pour l’avenir.

Nous avons vu des photos de vêtements traditionnels de vos tribus. Nous admirons beaucoup l’artisanat de votre pays, ainsi que votre culture. Nous n’avons pas ce genre de culture vestimentaire, et de notre avis, il est important de protéger votre culture d’origine, et ne pas laisser les influences des pays occidentaux la détruire. De l’histoire nous ne pouvons rien changer, mais nous pouvons agir sur l’avenir.
– Anni et Eeva »

Lire les propos de Lonkou Siéza ici:

2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 3/3: Lonkou Siéza, Ismael Siéza & Jean-Bapthiste Siéza

1.9.2016 Karaba, Burkina Faso: Lonkou Siéza

« Hei Lonkou Siéza

Olemme Eeva ja Anni, 19-vuotiaat opiskelijat Tapiolan lukiosta. Arvostamme sitä, että pääsemme tutustumaan puuvillan viljelyyn ja oppimaan puuvillatuotteidemme alkuperän. Nämä ovat asioita, joita pidämme tärkeinä ja joihin haluamme pystyä omilla teoillamme vaikuttamaan.

Puuvilla on läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Käytämme puuvillasta tehtyjä vaatteita ja monet kotonamme olevat tekstiilit ovat puuvillatuotteita. Puuvilla on meille aina ollut myönteinen asia ja monet arvostavat sitä. Olemme käyneet kurssilla läpi puuvillantuotantoon liittyviä epäkohtia ja nämä asiat ovat saaneet meidät ymmärtämään, että puuvillan viljelijöiden olosuhteita ja resursseja on tärkeä parantaa.

Frédéric Bado tuli kertomaan koulullemme puuvillan tuotannosta ja kulutuksesta Burkina Fasossa. Ymmärrämme nyt paremmin, miksi niin moni Burkina Fason asukkaista viljelee puuvillaa. Pidämme sitä kuitenkin epäreiluna, että niin tärkeän raaka-aineen tuottajat eivät saa siitä ansaitsemaansa palkkiota. On hyvä, että tällä tavalla saamme kontaktin suoraan teihin ja saamme tietää miten asiat oikeasti ovat. Toivomme, että Sofitex saataisiin vastuuseen teoistaan ja heidän toimintatapoihin saataisiin muutos.

Blogissa sanoit, että viljeleminen on raskasta ja se vie paljon aikaa ja energiaa. Jättääkö se sinulle vapaa-aikaa? Olisi mukava tietää, mitä tykkäät tehdä ja minkälaisia toiveita sinulla on tulevaisuuden suhteen.

Näimme kuvia teidän eri heimojenne vaatteista ja arvostamme hyvin paljon teidän maanne käsityötä ja kulttuurianne. Meillä ei ole tämänkaltaista vaatekulttuuria ja meidän mielestämme on tärkeää suojella teidän alkuperäistä kulttuurinne, eikä antaa länsimaiden vaikutteiden pilata sitä. Historialle emme voi mitään, mutta tulevaisuuteen voimme vaikuttaa.
-Anni ja Eeva »

Lue Lonkou Siézan puheenvuoro täältä:

2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 3/3: Lonkou Siéza, Ismael Siéza & Jean-Bapthiste Siéza

Niko et Eveliina du Lycée de Tapiola ont écrit au cultivateur de coton Jean-Baptiste Siéza du village de Karaba au Burkina Faso. // Niko ja Eveliina Tapiolan lukiosta kirjoittivat puuvillanviljelijä Jean-Baptiste Siézalle Karaban kylään Burkina Fasoon.

(suomenkielinen teksti ranskankielisen alapuolella)

« Salut Jean-Baptiste Siéza,

Nous sommes Niko et Eveliina de la ville d’Espoo en Finlande. C’est merveilleux que la possibilité de t’écrire cette lettre nous soit donnée. Le coton est largement présent dans notre vie de tous les jours, et à la faveur de ce projet (Connected by Cotton) nous nous sommes éveillés à la réalité de l’énorme quantité de coton que nous utilisons. Quand nous y pensons, presque toutes ces choses comme les draps de lits, les vêtements et les serviettes sont en coton, et elles occupent une place importante dans notre vie. Nous n’avions pas su dans le passé estimer le coton de la même façon qu’actuellement après cette présentation sur le sujet. Cela a éveillé en nous beaucoup de questions.

Le quotidien et les conditions de vie de vous les cultivateurs de coton nous intéressent. Nous pensons, par exemple, à quel âge as-tu toi Jean-Baptiste commencé à cultiver le coton? As-tu jamais été scolarisé? Si non, aimerais-tu être scolarisé? Nous voudrions aussi savoir tout ce que tu fais chaque jour en dehors de ton travail. Nous songeons aussi à des choses telles que: T’arrive-t-il de devoir faire d’autres boulots en dehors de la culture du coton pour gagner plus d’argent? Est-ce que le manque de matériel de protection a causé à quelqu’un de vous des problèmes de santé?

Nous avons aussi lu dans le blog à propos d’autres problèmes que vous rencontrez, comme le manque d’argent et d’outils de travail. De notre avis, c’est vraiment horrible qu’après un si dur travail, votre revenu soit si minime. En cultivant le coton, vous faites un travail très important pour les industries de vêtements dont nous sommes dépendants. De notre avis, votre travail devrait être gratifiant. Comment penses-tu que nous pourrions aider à améliorer votre situation, sur le plan de la sécurité du travail et sur le plan économique?

Nous nous intéressons aussi à tes souhaits personnels et à tes rêves pour l’avenir. Nous songeons, s’il t’était donné d’opter pour une profession ou un travail dans le monde, que choisirais-tu? Ou si tu continuerais l’agriculture, qu’est-ce que tu voudrais cultiver de préférence? »

Lire le propos de Jean-Baptiste Siéza ici:

2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 3/3: Lonkou Siéza, Ismael Siéza & Jean-Bapthiste Siéza

« Hei Jean-Baptiste Sieza!

Olemme Niko ja Eveliina Espoosta, Suomesta. On todella hienoa, että saimme mahdollisuuden kirjoittaa sinulle! Puuvilla on suuresti läsnä arjessamme, ja tämän projektin myötä olemme havahtuneet huomaamaan kuinka paljon puuvillaa käytämmekään. Mietittyämme asiaa, melkein kaikissa asioissa, kuten lakanoissa, vaatteissa ja pyyhkeissä on puuvillaa, ja ne ovatkin keskeisessä asemassa elämässämme. Emme osanneet arvostaa puuvillaa ennen samalla tavalla kuin nyt, jälkeenpäin perehdyttyämme asiaan. Meillä on herännyt tämän vuoksi paljon kysymyksiä puuvillaan ja teihin viljelijöihin liittyen.

Olemme kiinnostuneita teidän viljelijöiden arjesta ja elinoloista. Esimerkiksi pohdimme sitä, kuinka nuorena sinä Jean-Baptiste aloitit puuvillan viljelyn ja oletko käynyt mitään kouluja, ja jos et niin haluaisitko? Haluaisimme tietää myös, mitä kaikkea muuta teet arkena työn ulkopuolella. Pohdimme sen lisäksi asioita, kuten joudutko tekemään muita töitä puuvillan viljelyn lisäksi tienataksesi enemmän ja onko suojavarusteiden puute tuottaneet kenellekään teistä viljelijöistä terveydellisiä ongelmia.

Olemme myös lukeneet blogista muista ongelmistanne, kuten rahan ja työvälineiden puutteesta. On mielestämme todella kauheaa, kuinka vähän teille jää käteen todella rankasta työstä. Viljelemällä puuvillaa teette todella merkittävän työn vaateteollisuudelle, josta olemme riippuvaisia. Mielestämme työnne tulisi olla palkitsevaa. Miten uskot meidän voivan auttaa ja parantaa teidän tilannetta työn turvallisuuden ja rahan tarpeen osalta?

Olemme myös kiinnostuneet sinun omista toiveistasi ja unelmistasi. Pohdimme sitä, että jos saisit päättää minkä tahansa ammatin tai työn maailmassa, niin minkä valitsisit? Tai jos jatkaisit viljelyä, niin mitä mieluiten viljelisit? »

Lue Jean-Baptiste Siézan puheenvuoro täältä:

2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 3/3: Lonkou Siéza, Ismael Siéza & Jean-Bapthiste Siéza

Deux étudiantes du Lycée de Tapiola ont ecrit aux cultivateurs du village de Karaba au Burkina Faso // Kaksi Tapiolan lukion opiskelijaa kirjoitti kirjeen puuvillanviljelijöille Karaban kylään Burkina Fasoon.

(suomenkielinen teksti ranskankielisen alapuolella)

« Salut cultivateurs de coton du village de Karaba,

Nous vous écrivons du Lycée de Tapiola, en Finlande. Nous sommes des jeunes de 19 ans, et nous sommes en classe terminale. Au début de ces cours, nous n’en savions pas beaucoup sur la culture du coton et ses problèmes. Après que nous ayons vu et lu vos interviews (sur le blog Connected by Cotton), nous comprenons un petit peu plus.

Pour nous aussi, le coton a une place au quotidien du matin au soir. Nous n’étiions cependant pas par le passé beaucoup instruits sur le coton et sur sa production, bien que nous dormons dans des draps en coton, utilisons des serviettes en coton et bien de nos vêtements quotidiens qui contiennent du coton. Nous pensions que les cultivateurs de coton avaient une bonne rémunération de leur travail, parce que nous considérons que les produits du coton sont de meilleure qualité et sont plus durables que par exemple ceux en fibres synthétiques. Nous n’étions pas instruits de la réalité des problèmes rencontrés dans la culture du coton.

Le seul point dont on nous avait parlé à l’école sur le coton portait sur son influence sur l’industrialisation dans les pays occidentaux. Nous étudions l’histoire tous les deux, donc nous avons lu des livres sur le coton et sur son impact sur le commerce des esclaves à partir de l’an 1500. Vrai plutôt du point de vu des occidentaux, comme les pistes du commerce de l’esclavage en Europe et en Amérique du Nord. Nous ne savions pas réellement autre chose que le rôle du coton dans la politique de colonisation. Nous ne savions pas par exemple que le Burkina Faso est le plus grand producteur Africain de coton, malgré le peu de revenus des cultivateurs. Les prix des produits de coton sont raisonnables par rapport ceux de produits d’autres fibres , si bien que nous pensions que les cultivateurs de coton percevaient eux aussi un salaire raisonnable pour leur travail. Ce que nous avez dit sur les pratiques de la Sofitex est particulièrement choquant. Ils ravissent presque tous les revenus découlant de votre travail, et à vous il ne reste presque rien. Quand nous avons entendu comment vous gagnez peu d’argent par kilogramme de coton vendu nous étions choqués.

Votre communauté et vos efforts pour changer les problèmes que vous rencontrez sont admirables. Vous n’essayez pas d’avoir un avenir meilleur pour vous seuls, mais pour pratiquement tous les autres cultivateurs de coton maltraités. Dans le même temps vous augmentez notre connaissances à nous consommateurs occidentaux sur les problèmes relatifs à la culture du coton, comme justement ceci que les cultivateurs gagnent de leur production juste très peu de subside. »

« Hei Karaban kylän puuvillan viljelijät,

Kirjoitamme teille Tapiolan lukiosta Suomesta. Olemme 19-vuotiaita, ja käymme lukion viimeistä luokkaa. Emme tämän kurssin alussa tienneet paljoa puuvillan viljelystä ja sen ongelmista. Nähtyämme ja luettuamme teidän haastatteluitanne, ymmärrämme hieman enemmän.

Puuvilla on meillekin osa arkea – mukana aamusta iltaan. Emme ole kuitenkaan aiemmin olleet kovin tietoisia puuvillasta ja sen tuotannosta, vaikka nukumme puuvillalakanoissa, käytämme puuvillaisia pyyhkeitä, ja monet arkivaatteistamme sisältävät myös puuvillaa. Luulimme, että puuvillan viljelijät saavat hyvää korvausta tekemästään työstä, sillä me pidämme puuvillatuotteita monia muita esimerkiksi tekokuituja laadukkaampina ja pitkäkestoisimpana. Emme olleet tiedostaneet, kuinka ongelmallista puuvillan viljely todella onkaan.

Ainoa seikka, mitä meille on koulussa puuvillasta kerrottu, on sen vaikutus länsimaissa teollistumiseen. Pidämme molemmat historiasta, joten olemme lukeneet puuvillasta ja sen vaikutuksesta orjakauppaan 1500-luvusta lähtien – tosin lähinnä vain länsimaiden näkökulmasta, kuten orjakaupan jäljistä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Emme siis oikeastaan tienneet muuta kuin sen vaikutuksesta siirtomaapolitiikkaan. Emme esimerkiksi tienneet, että Burkina Faso on suurin puuvillan tuottaja Afrikassa viljelijöiden vähäisestä palkasta huolimatta. Puuvillatuotteet verrattuina muihin tuotteisiin ovat täällä kohtuullisen hintavia, joten luulimme viljelijöidenkin saavan kohtuullista palkkaa tekemästään työstä. Varsinkin kertomanne asiat Sofitexin käytännöistä ovat järkyttäviä. He lähes ryöväävät teidän tekemästänne töistä kaiken palkan, ja teille ei jää lähes mitään. Kun kuulimme kuinka vähän kilosta puuvillaa saa, olimme järkyttyneitä.

Yhteisöllisyytenne ja yrityksenne vaikuttaa kohtaamiinne ongelmiin ovat mielestämme todella ihailtava asia. Ette yritä saada parempaa tulevaisuutta vain itsellenne, mutta myös kaikille muille lähestulkoon kaltoin kohdelluille puuvillan viljelijöille. Samalla te myös lisäätte meidän länsimaalaisten kuluttajien tietoa kaikista puuvillan viljelyyn liittyvissä ongelmista, kuten juuri siitä, että viljelivät saavat tuotoistaan vain vähän korviketta. »

Les étudiants du Lycée de Tapiola, Finlande, ont écrit au cultivateur de coton Dambo Siéza (à droite). Frédéric Bado du projet Connected by Cotton a rendu visite à Dambo Siéza au village de Karaba, Burkina Faso en Juillet 2017. // Tapiolan lukion opiskelijat kirjoittivat kirjeen puuvillanviljelijä Dambo Siézalle (kuvassa oikealla). Frédéric Bado Connected by Cotton projektista vieraili Dambo Siézan kotikylässä, Karabassa, Burkina-Fasossa heinäkuussa 2017.

(suomenkielinen teksti ranskankielisen jälkeen)

« Salut Dambo,

Nous avons lu ton interview sur le blog Connected by Cotton. Nous avons entendu que tu vis en Afrique dans le village de Karaba au Burkina-Faso. Nous, nous habitons en Finlande en Europe du Nord, et il fait très froid ici! Nous sommes des jeunes de 18 ans, et nous étudions au lycée de Tapiola en dernière année, donc en classe de terminale. Actuellement nous étudions la géographie, et dans notre cours nous avons beaucoup appris de votre pays et du dur travail que vous faites en récoltant et en cultivant le coton, ainsi que toutes les autres cultures possibles. Riikka Bado enseigne actuellement dans notre classe, et elle nous a beaucoup parlé de votre vie à Karaba. Votre travaille semble harassant, et nous admirons votre moral du travail. Même si nous habitons loin de vous, votre travail influe notre vie quotidienne plus que vous ne l’imagineriez. Nous utilisons au quotidien des choses telles que les vêtements, les serviettes, les draps de lits et bien d’autres produits du coton qui nous facilitent la vie chaque jour, et pour cela, nous vous sommes reconnaissants. Il n’est pas possible de cultiver le coton en Finlande. Notre pays est très au nord, si bien que nous devons acheter le coton d’ailleurs. Dans ton interview tu dis que la culture du coton est devenue difficile. Nous avons lu que tu as arrêté la culture du coton parce que tu as estimé que cela n’était plus bénéfique. Nous avons aussi entendu que tu as été obligé de faire beaucoup de travaux à la main, parce que tes autres frères utilisent les boeufs de labour pour leurs travaux avant toi. Es-ce que généralement les plus jeunes de la famille doivent faire leurs travaux les derniers?

Nous avons beaucoup de questions à te poser! Nous pensons comment se déroule ta vie actuellement. Quel âge as-tu? As-tu déjà une compagne pour la vie? Maintenant que tu as arrêté de cultiver le coton, as-tu pensé à cultiver autres choses? Ou souhaites-tu peut-être aller en ville un jour pour chercher un autre travail? Voudrais-tu jamais immigrer dans un autre pays? As-tu entendu beaucoup parler des pays étrangers par Frédéric Bado le mari de Riikka Bado? Nous sommes enchantés que tu puisse lire cette lettre et nous te souhaitons le meilleur. Nous croyons en toi et nous sommes reconnaissants de tout ce que ta famille et toi avez été pour nous; et souhaitons qu’un jour nous puissions vous aider.

Maj Kokkonen, Iina Berg et Aaron Barry. »

Lire les propos de Dambo Siéza ici:

2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 2/3

1.9.2016 Karaba, Burkina Faso: Dambo Siéza

« Hei Dambo!

Luimme haastattelusi Connected by Cotton -blogista. Kuulimme että asustelet Afrikassa, Karaban kylässä Burkina Fasossa. Me asumme Suomessa, Pohjois-Euroopassa ja täällä on tosi kylmä! Olemme 18-vuotiaita nuoria, ja käymme koulua Tapiolan lukiossa viimeisellä eli kolmannella luokalla. Tällä hetkellä opiskelemme maantiedettä, ja kurssilla opimme teidän maastanne ja kovasta työstä mitä suoritatte poimiessanne ja kasvattaessanne puuvillaa ja kaikkea muuta mahdollista. Luokkaamme opettaa tällä hetkellä Riikka Bado, ja hän on kertonut paljon elämästänne Karabassa. Työnne kuulostaa rankalta, ja ihailemme teidän työmoraalianne. Vaikka asumme näin kaukana toisistamme, työnne vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämme enemmän kuin voisitte kuvitellakaan. Päivittäiset käyttämämme asiat, kuten vaatteet, pyyhkeet, lakanat ja muut puuvillasta valmistettavat tuotteet helpottavat elämäämme päivittäin, ja siitä olemme teille todella kiitollisia. Suomessa ei ole mahdollista kasvattaa puuvillaa – maamme on liian pohjoisessa siihen – joten joudumme ostamaan puuvillamme ulkomailta. Haastattelussasi kerrot, että puuvillan viljely on vaikeutunut. Luimme, että olet lopettanut puuvillan viljelyn, koska et kokenut sitä enää kannattavana. Kuulimme myös, että jouduit tekemään usein töitä käsin, sillä perheesi muut sisarukset saivat aina käyttää härkiä sinua ennen. Onko yleistä, että perheen nuorimmat joutuvat tekemään työnsä viimeiseksi?

Meillä on sinulle paljon kysymyksiä! Mietimme, miten sinulla menee omassa elämässäsi tällä hetkellä. Kuinka vanha olet? Oletko löytänyt jo elämänkumppania? Nyt, kun olet lopettanut puuvillan viljelyn, oletko keksinyt jonkun muun viljeltävän asian, vai aiotko kenties matkata suurempaan kaupunkiin joku päivä etsimään toisenlaisia töitä? Haluaisitko ikinä muuttaa ulkomaille? Oletko kuullut paljon Riikka Badon mieheltä Frédériciltä ulkomaista? Olemme innoissamme siitä, että pääset lukemaan tämän kirjeen ja toivomme sinulle kaikkea hyvää. Uskomme sinuun ja olemme kiitollisia kaikesta, mitä sinä ja perheenne teette meidän eteemme, ja toivomme, että joskus voimme myös auttaa teitä.

Maj Kokkonen, Iina Berg ja Aaron Barry. »

Lue Dambo Siézan puheenvuoro täältä:

2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 2/3

(suomenkielinen teksti ranskankielisen alapuolella)

 » Salut cultivateurs de Karaba!

Nous participons actuellement à un cours sur les pays en voie de développement, dont l’objectif est d’élargir notre compréhension de la production et du cycle de vie du coton. Nous sommes allées à ce cours avec l’esprit ouvert. Nous voulons apprendre plus sur les cultivateurs de coton, et comment est leur vie quotidienne à travers le blog Connected by Cotton.

Nous n’avions pas jusqu’à maintenant spéculé sur notre lien avec le coton, bien que le coton soit visible de manière continue dans notre vie quotidienne. Nous nous réveillons les matins dans des draps de lits en coton, nous nous séchons le corps après notre bain avec des serviettes en coton, après quoi nous nous vêtons de vêtements qui sont faits presqu’entièrement de coton. Seulement une demi heure s’est écoulé depuis le début de notre matinée, et pourtant nous avons utilisé le coton sous ses différentes formes.

Nous ne nous étions pas jusque là posé la question sur la provenance réelle du coton, et sur ceux qui ont travaillé à sa production. Ce que nous avons entendu sur le coton et sur sa production, (nous nous intéressons particulièrement aux propos de Gninibatoyi Naba) a éveillé en nous diverses pensées, allant même jusqu’à la controverse. En tant que consommatrices de coton, ce qui nous donne à penser le plus est: comment pouvons nous , à travers notre mode de consommation, aider les cultivateurs de coton de Karaba et les personnes qui font le même travail, si nous en avons la possibilité. En achetant le coton, nous soutenons des compagnies de monopoles pareils à la Sofitex, mais si nous décidons aussi de ne pas acheter le coton, le salaire des cultivateurs de coton baisserait vraisemblablement davantage. Comment donc les consommateurs peuvent participer à l’amélioration des revenus des cultivateurs de coton, par exemple à partir de la Finlande?

Intéressées par la culture, nous nous questionnons beaucoup aussi sur les valeurs qui sont celles des Burkinabès. Nous avons noté quel puissant moral du travail il y’a dans les familles surtout. Nous souhaitions cependant approfondir notre compréhension sur ce sujet et avoir plus d’information par exemple sur les différences des travaux faits par les femmes, les hommes et les enfants dans la culture du coton.

Un avenir parfait serait sans sociétés à l’image de la Sofitex, le prix d’achat du coton serait meilleur, les engrais et les pesticides seraient moins chers, ce qui permettrait aux cultivateurs de coton d’avoir un salaire proportionnel à leur dur labeur. Si vous aviez toutes les ressources dont vous avez besoin, comment changeriez-vous votre existence et / ou l’avenir de la culture du coton?

Kata Raatikainen, Aino Salonen et Nelli Vasse »

Lire l’interview de Gninibatoyi Naba ici.

 » Hei Karaban kylän viljelijät!

Osallistumme tällä hetkellä kehitysmaa-kurssille, jonka tarkoituksena on laajentaa käsitystämme puuvillan tuotannosta ja elinkaaresta. Lähdimme kurssille avoimin katsein. Haluamme oppia lisää itse puuvillan viljelijöistä Connected by Cotton -blogissa, ja siitä, millaista heidän päivittäinen elämänsä on.

Emme ole aiemmin pohtineet omaa suhdettamme puuvillaan, vaikka se näkyykin jokapäiväisessä elämässämme jatkuvasti; Heräämme aamuisin puuvillalakanoista, peseydyttyämme kuivaamme itsemme puuvillapyyhkeeseen, jonka jälkeen puemme yllemme vaatteet, jotka on valmistettu lähes kokonaan puuvillasta. Aamustamme on kulunut vasta puoli tuntia, ja silti olemme jo käyttäneet puuvillaa sen monissa eri muodoissa. Emme ole aiemmin tulleet ajatelleeksi sitä, mistä puuvilla oikein saa alkunsa, ja ketkä joutuvat työskentelemään sen eteen.

Kuultuamme puuvillasta ja sen viljelystä (erityisesti meitä kiinnosti Gninibatoyi Naban puheenvuoro), heräsi meille monenlaisia, jopa ristiriitaisia, ajatuksia. Meitä kuluttajina askarruttaa eniten se, miten voimme kulutustottumuksillamme auttaa Karaban kylän viljelijöitä ja heidän ammattinsa jakavia ihmisiä, jos voimme. Ostamalla puuvillaa tuemme Sofitexin kaltaisia monopoliyhtiöitä, mutta jos päättäisimme olla ostamatta puuvillaa tulisi viljelijöiden palkka todennäköisesti laskemaan entisestään. Kuinka siis kuluttajat voivat osallistua viljelijöiden tulojen parantamiseen esimerkiksi täältä Suomesta käsin?

Kulttuureista kiinnostuneina meitä askarruttavat suuresti myös burkinalaiset arvot. Olemme saaneet jo selville kuinka voimakas työmoraali etenkin perheissä on. Toiveenamme olisi kuitenkin laajentaa käsitystämme aiheesta ja saada selville enemmän tietoa muun muassa naisten, miesten ja lasten työtehtävien eroista puuvillan viljelyssä.

Täydellisessä tulevaisuudessa Sofitexin kaltaisia yhtiöitä ei olisi, puuvillan hinta olisi korkeampi ja lannoitteet sekä tuholaistorjunta olisi halvempaa, jolloin viljelijät voisivat saada rankasta työstään ansaitsemansa määrän palkkaa. Jos teillä olisi kaikki tarvittavat resurssit, miten muuttaisitte omaa ja/tai puuvillan viljelyn tulevaisuutta?

Kata Raatikainen, Aino Salonen & Nelli Vasse »

Lue Gninibatoyi Naban haastattelu täältä.

(suomenkielinen teksti ranskankielisen alapuolella)

Connected by Cotton et la doctorante Riikka Bado ont commencé une collaboration avec le Lycée de Tapiola à Espoo, Finlande. Aux mois de novembre-decembre, le professeur Lasse Lindqvist a donné un cours spécial de biologie et de géographie, pendant lequel ses élèves ont fait la connaissance des questions relatives à la production et à la consommation de coton, aussi bien dans le contexte du Burkina-Faso que dans celui de la Finlande. La lecture des propos des cultivateurs de coton de Karaba publiés sur le blog constituait une partie du travail. Frédéric Bado  au cours d’une visite au Lycée de Tapiola, a expliqué aux étudiants le rôle que joue le coton au Burkina-Faso ainsi que de sa place dans l’économie du pays. Les étudiants ont écrit des lettres adressées aux cultivateurs de coton de Karaba. Ces lettres seront publiées dans le blog Connected by Cotton. La première lettre publiée est celle d’Anniina et Eerika adressée au doyen du village de Karaba Nikiegni Siéza.

Connected by Cotton ja väitöskirjatutkija Riikka Bado ovat aloittaneet yhteistyön  Tapiolan lukion kanssa syksyllä 2017. Marras-joulukuussa  opettaja Lasse Lindqvistin vetämän biologian ja maantieteen erikoiskurssin opiskelijat tutustuivat puuvillan tuotantoon ja kulutukseen niin Burkina-Fason kuin Suomenkin konteksteissa. Tässä blogissa aikaisemmin julkaistujen Karaban kylän puuvillanviljelijöiden puheenvuorojen lukeminen oli keskeinen osa työskentelyä. Myös Frédéric Bado vieraili kurssilla ja kertoi opiskelijoille puuvillan merkityksestä Burkina-Fasossa.  Opiskelijat kirjoittivat kirjeet Karaban kylän puuvillanviljelijöille ja ne julkaistaan Connected by Cotton -blogissa. Ensimmäisenä vuorossa Anniinan ja Eerikan kirje Karaban kylän vanhimmalle, Nikiegni Siézalle.

Eerika et Anniina, les étudiantes au Lycée de Tapiola avec le coton du Burkina-Faso.      //  Tapiolan lukion opiskelijat Eerika ja Anniina sekä Burkina-Fason puuvilla.

(suomenkielinen teksti ranskankielisen alapuolella)

« Salut Nikiegni Siéza!

Nous sommes Eerika et Anniina, étudiantes de 18 ans au Lycée de Tapiola. Nous avons lu tes propos et voudrions te remercier de les avoir partagé avec nous. La culture de coton était pour nous un sujet vraiment étranger avant ce cours. Tes propos nous ont appris beaucoup de nouvelles choses et nous ont aidé à une comprehension de votre situation de travail.

Dans le texte du blog il est mentionné que tu es le doyen du village de Karaba. Tu y dis aussi que tu cultives le coton depuis l’enfance avec ton père. Nous pensons, est-ce que les relations avec le Sofitex ont changé, ou est-ce que les méthodes de culture se sont développées depuis ton enfance jusqu’à nos jours? Pendant le cours, on nous a dit que les pesticides utilisés pour la culture du coton et les animaux (reptiles) vivants dans le champs peuvent être dangereux. As-tu personellement subi un handicap de cela? Selon tes propos, la culture du coton semble physiquement penible. De la Finlande, nous ne pouvons pas imaginer à quel degré ce travail est fatigant dans la réalité.

Ton rôle en tant que doyen du village est sûrement important. Tu as été temoin de la culture du coton pendant plusieurs decennies, et tu as sûrement des pensées sur comment améliorer la situation des cultivateurs. Tu as toi même subi les torts et les injustices dont les cultivateurs fon l’objet et tu désirerais sûrement agir pour un changement. Nous avons aussi lu dans tes propos que la Sofitex donne differente valeur au coton provenant du même champs, ce qui est de notre avis une grande injustice. L’action de la Sofitex est deloyale envers les cultivateurs de coton, et cela n’est pas tolérable. Selon toi, comment se présente l’avenir des cultivateurs de coton? Est-ce que tu te fais de gros soucis pour cela?

Chez nous en Finlande, le coton a une grande importance dans notre quotidien. Nous avons fait un devoir pendant ce cours, où nous devions photographier trois produits utilitaires faits en coton. Nous nous sommes rendues compte qu’à la maison on trouve du coton à chaque endroit. Nous utilisons le coton chaque jour pour diverses raisons. Le tissu en coton est aussi bien apprécié en Finlande pour sa variété et sa durabilité. La majeure partie de nos vêtements, nos draps de lits et tous les tissus de la maison sont faits en coton. Nos mères nous ont enseigné que le coton est un produit de qualité.

Pour dire vrai, avant ce cours, il ne nous est presque jamais venu à l’idée de penser au coton et à sa culture. En Finlande le coton est un produit si commun au quotidien, que souvent nous ne faisons pas trop attention à sa présence. Grâce à tes propos, nous comprenons mieux quelle est l’importance du coton et comment les problèmes liés à sa culture devraient trouver solution. Nous voudrions te remercier ainsi que les autres cultivateurs de coton de Karaba pour l’enseignement que nous avons eu. Nous souhaitons que l’injustice que vous cultivateurs subissez prenne fin, et que vous puissiez cultiver le coton avec profit.

Amicallemet, Eerika et Anniina »

Lire les propos de Nikiegni Siéza ici:

2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 1/3

1.9.2016 Karaba, Burkina Faso: Nikiegni Siéza

« Hei Nikiegni Siéza!

 Olemme Eerika ja Anniina, 18-vuotiaat opskelijat Tapiolan lukiosta. Luimme puheenvuorosi ja haluaisimme kiittää sinua sen jakamisesta. Puuvillan viljely oli meille todella vieras aihe ennen tätä kurssia. Puheenvuorosi opetti meille paljon uusia asioita ja lisäsi ymmärrystämme työoloistanne.

Blogitekstissä mainitaan, että olet Karaban kylän vanhin. Kerrot myös, että olet viljellyt puuvillaa jo lapsuudestasi asti isäsi kanssa. Mietimme ovatko suhteet Sofitexin kanssa muuttuneet tai ovatko viljelymetodit kehittyneet siitä kun olit pieni? Kurssin aikana meille kerrottiin, että viljelyssä käytettävät myrkyt ja pelloilla elävät eläimet voivat olla haitallisia. Onko näistä aiheutunut sinulle pysyviä vammoja? Puuvillan viljely kuulostaa puheenvuorosi perusteella fyysisesti erittäin rankalta. Täältä Suomesta emme voi kuvitellakkaan, kuinka uuvuttavaa se oikeasti on.

Roolisi kylän vanhimpana on varmasti tärkeä. Olet nähnyt puuvillan viljelyä useamman vuosikymmenen ajan, ja sinulla on varmasti ajatuksia, kuinka parantaa viljelijöiden oloja. Olet itse kokenut viljelijöihin kohditusvat vääryydet ja epäoikeudenmukaisuudet, ja tahtoisit varmasti vaikuttaa niihin. Luimme myös puheenvuorostasi Sofitexin lajittelevan saman pellon puuvillaa eriarvoisiksi, joka on mielestämme suuri vääryys. Muutenkin Softexin toiminta on epäreilua viljelijöitä kohtaan, eikä se ole hyväksyttävää. Miltä viljelijöiden tulevaisuus mielestäsi näyttää, onko sinulla suuria huolia sen suhteen?

Meillä Suomessa puuvillalla on suuri merkitys arjessamme. Teimme tähän kurssiin liittyen tehtävän, jossa meidän piti kuvata kolme puuvillasta valmistettua hyödykettä. Huomasimme, että puuvillaa löytyy kotona joka paikasta. Käytämme puuvillaa joka päivä moniin eri tarkoituksiin. Puuvilla onkin Suomessa hyvin arvostettu materiaali sen monimuotoisuuden ja kestävyyden takia; valtaosa vaatteistamme, lakanoistamme ja kaikista kodin tekstiilistä on valmistettu puuvillasta. Ainakin meidän äitimme ovat opettaneet meille puuvillan olevan laadukas materiaali.

Jos totta puhutaan, niin ennen tätä kurssia emme tulleet ajatelleeksi puuvillaa ja sen viljelyä lähes yhtään.Suomessa puuvilla on niin yleinen ja arkinen materiaali, ettemme aina edes tiedosta sen olemassa oloa. Puheenvuorosi ansiosta ymmärrämme paremmin, kuinka merkittävää puuvilla on ja kuinka sen viljelyyn liittyviin ongelmiin tulisi puuttua. Haluamme kiittää sinua ja Karaban kylän muita puuvillan viljelijöitä meidän opettamisesta. Toivomme, että teihin viljelijöihin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus loppuisi, ja pääsisitte viljelemään puuvillaa niin kuin te ansaitsisitte.

 Ystävällisin terveisin Eerika ja Anniina. »

Lue Nikiegni Siézan puheenvuorot täältä:

2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 1/3

1.9.2016 Karaba, Burkina Faso: Nikiegni Siéza