(suomenkielinen teksti ranskankielisen alapuolella)

Connected by Cotton et la doctorante Riikka Bado ont commencé une collaboration avec le Lycée de Tapiola à Espoo, Finlande. Aux mois de novembre-decembre, le professeur Lasse Lindqvist a donné un cours spécial de biologie et de géographie, pendant lequel ses élèves ont fait la connaissance des questions relatives à la production et à la consommation de coton, aussi bien dans le contexte du Burkina-Faso que dans celui de la Finlande. La lecture des propos des cultivateurs de coton de Karaba publiés sur le blog constituait une partie du travail. Frédéric Bado  au cours d’une visite au Lycée de Tapiola, a expliqué aux étudiants le rôle que joue le coton au Burkina-Faso ainsi que de sa place dans l’économie du pays. Les étudiants ont écrit des lettres adressées aux cultivateurs de coton de Karaba. Ces lettres seront publiées dans le blog Connected by Cotton. La première lettre publiée est celle d’Anniina et Eerika adressée au doyen du village de Karaba Nikiegni Siéza.

Connected by Cotton ja väitöskirjatutkija Riikka Bado ovat aloittaneet yhteistyön  Tapiolan lukion kanssa syksyllä 2017. Marras-joulukuussa  opettaja Lasse Lindqvistin vetämän biologian ja maantieteen erikoiskurssin opiskelijat tutustuivat puuvillan tuotantoon ja kulutukseen niin Burkina-Fason kuin Suomenkin konteksteissa. Tässä blogissa aikaisemmin julkaistujen Karaban kylän puuvillanviljelijöiden puheenvuorojen lukeminen oli keskeinen osa työskentelyä. Myös Frédéric Bado vieraili kurssilla ja kertoi opiskelijoille puuvillan merkityksestä Burkina-Fasossa.  Opiskelijat kirjoittivat kirjeet Karaban kylän puuvillanviljelijöille ja ne julkaistaan Connected by Cotton -blogissa. Ensimmäisenä vuorossa Anniinan ja Eerikan kirje Karaban kylän vanhimmalle, Nikiegni Siézalle.

Eerika et Anniina, les étudiantes au Lycée de Tapiola avec le coton du Burkina-Faso.      //  Tapiolan lukion opiskelijat Eerika ja Anniina sekä Burkina-Fason puuvilla.

(suomenkielinen teksti ranskankielisen alapuolella)

« Salut Nikiegni Siéza!

Nous sommes Eerika et Anniina, étudiantes de 18 ans au Lycée de Tapiola. Nous avons lu tes propos et voudrions te remercier de les avoir partagé avec nous. La culture de coton était pour nous un sujet vraiment étranger avant ce cours. Tes propos nous ont appris beaucoup de nouvelles choses et nous ont aidé à une comprehension de votre situation de travail.

Dans le texte du blog il est mentionné que tu es le doyen du village de Karaba. Tu y dis aussi que tu cultives le coton depuis l’enfance avec ton père. Nous pensons, est-ce que les relations avec le Sofitex ont changé, ou est-ce que les méthodes de culture se sont développées depuis ton enfance jusqu’à nos jours? Pendant le cours, on nous a dit que les pesticides utilisés pour la culture du coton et les animaux (reptiles) vivants dans le champs peuvent être dangereux. As-tu personellement subi un handicap de cela? Selon tes propos, la culture du coton semble physiquement penible. De la Finlande, nous ne pouvons pas imaginer à quel degré ce travail est fatigant dans la réalité.

Ton rôle en tant que doyen du village est sûrement important. Tu as été temoin de la culture du coton pendant plusieurs decennies, et tu as sûrement des pensées sur comment améliorer la situation des cultivateurs. Tu as toi même subi les torts et les injustices dont les cultivateurs fon l’objet et tu désirerais sûrement agir pour un changement. Nous avons aussi lu dans tes propos que la Sofitex donne differente valeur au coton provenant du même champs, ce qui est de notre avis une grande injustice. L’action de la Sofitex est deloyale envers les cultivateurs de coton, et cela n’est pas tolérable. Selon toi, comment se présente l’avenir des cultivateurs de coton? Est-ce que tu te fais de gros soucis pour cela?

Chez nous en Finlande, le coton a une grande importance dans notre quotidien. Nous avons fait un devoir pendant ce cours, où nous devions photographier trois produits utilitaires faits en coton. Nous nous sommes rendues compte qu’à la maison on trouve du coton à chaque endroit. Nous utilisons le coton chaque jour pour diverses raisons. Le tissu en coton est aussi bien apprécié en Finlande pour sa variété et sa durabilité. La majeure partie de nos vêtements, nos draps de lits et tous les tissus de la maison sont faits en coton. Nos mères nous ont enseigné que le coton est un produit de qualité.

Pour dire vrai, avant ce cours, il ne nous est presque jamais venu à l’idée de penser au coton et à sa culture. En Finlande le coton est un produit si commun au quotidien, que souvent nous ne faisons pas trop attention à sa présence. Grâce à tes propos, nous comprenons mieux quelle est l’importance du coton et comment les problèmes liés à sa culture devraient trouver solution. Nous voudrions te remercier ainsi que les autres cultivateurs de coton de Karaba pour l’enseignement que nous avons eu. Nous souhaitons que l’injustice que vous cultivateurs subissez prenne fin, et que vous puissiez cultiver le coton avec profit.

Amicallemet, Eerika et Anniina »

Lire les propos de Nikiegni Siéza ici:

2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 1/3

1.9.2016 Karaba, Burkina Faso: Nikiegni Siéza

« Hei Nikiegni Siéza!

 Olemme Eerika ja Anniina, 18-vuotiaat opskelijat Tapiolan lukiosta. Luimme puheenvuorosi ja haluaisimme kiittää sinua sen jakamisesta. Puuvillan viljely oli meille todella vieras aihe ennen tätä kurssia. Puheenvuorosi opetti meille paljon uusia asioita ja lisäsi ymmärrystämme työoloistanne.

Blogitekstissä mainitaan, että olet Karaban kylän vanhin. Kerrot myös, että olet viljellyt puuvillaa jo lapsuudestasi asti isäsi kanssa. Mietimme ovatko suhteet Sofitexin kanssa muuttuneet tai ovatko viljelymetodit kehittyneet siitä kun olit pieni? Kurssin aikana meille kerrottiin, että viljelyssä käytettävät myrkyt ja pelloilla elävät eläimet voivat olla haitallisia. Onko näistä aiheutunut sinulle pysyviä vammoja? Puuvillan viljely kuulostaa puheenvuorosi perusteella fyysisesti erittäin rankalta. Täältä Suomesta emme voi kuvitellakkaan, kuinka uuvuttavaa se oikeasti on.

Roolisi kylän vanhimpana on varmasti tärkeä. Olet nähnyt puuvillan viljelyä useamman vuosikymmenen ajan, ja sinulla on varmasti ajatuksia, kuinka parantaa viljelijöiden oloja. Olet itse kokenut viljelijöihin kohditusvat vääryydet ja epäoikeudenmukaisuudet, ja tahtoisit varmasti vaikuttaa niihin. Luimme myös puheenvuorostasi Sofitexin lajittelevan saman pellon puuvillaa eriarvoisiksi, joka on mielestämme suuri vääryys. Muutenkin Softexin toiminta on epäreilua viljelijöitä kohtaan, eikä se ole hyväksyttävää. Miltä viljelijöiden tulevaisuus mielestäsi näyttää, onko sinulla suuria huolia sen suhteen?

Meillä Suomessa puuvillalla on suuri merkitys arjessamme. Teimme tähän kurssiin liittyen tehtävän, jossa meidän piti kuvata kolme puuvillasta valmistettua hyödykettä. Huomasimme, että puuvillaa löytyy kotona joka paikasta. Käytämme puuvillaa joka päivä moniin eri tarkoituksiin. Puuvilla onkin Suomessa hyvin arvostettu materiaali sen monimuotoisuuden ja kestävyyden takia; valtaosa vaatteistamme, lakanoistamme ja kaikista kodin tekstiilistä on valmistettu puuvillasta. Ainakin meidän äitimme ovat opettaneet meille puuvillan olevan laadukas materiaali.

Jos totta puhutaan, niin ennen tätä kurssia emme tulleet ajatelleeksi puuvillaa ja sen viljelyä lähes yhtään.Suomessa puuvilla on niin yleinen ja arkinen materiaali, ettemme aina edes tiedosta sen olemassa oloa. Puheenvuorosi ansiosta ymmärrämme paremmin, kuinka merkittävää puuvilla on ja kuinka sen viljelyyn liittyviin ongelmiin tulisi puuttua. Haluamme kiittää sinua ja Karaban kylän muita puuvillan viljelijöitä meidän opettamisesta. Toivomme, että teihin viljelijöihin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus loppuisi, ja pääsisitte viljelemään puuvillaa niin kuin te ansaitsisitte.

 Ystävällisin terveisin Eerika ja Anniina. »

Lue Nikiegni Siézan puheenvuorot täältä:

2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 1/3

1.9.2016 Karaba, Burkina Faso: Nikiegni Siéza

Publié par connectedbycotton

Voir tous les articles par connectedbycotton