Gninibatoyi Naba est la prémiére femme productrice de coton indenpendante rencontrée dépuis le debut du projet « Connected by Cotton ». Elle est interviewée par Frédéric Bado. // Gninibatoyi Naba on ensimmäinen « Connected by Cottonin » tavoittama nainen, joka viljelee puuvillaa itsenäisesti. Häntä haastatteli Frédéric Bado. //Gninibatoyi Naba is the first woman met by « Connected by Cotton » who cultivates cotton independently. She was interviewed by Frédéric Bado.

Gninibatoyi Naba

(Suomenkielinen teksti ranskankielisen alla)

(English text below the French and Finnish texts)

Frédéric Bado: Cela fait combien de temps que tu cultives le coton?

Gninibatoyi Naba: Cela vaut à peu près quatre ans que je me consacre à l’agriculture du coton.

FB: Tires-tu profit de ce travail, tires-tu profit de la culture du coton?

GN: C’est juste un peu, je gagne juste un peu.

FB: Qu’est ce qui est difficile dans ton travail? Quelles sont les difficultés que tu rencontres la dans la culture du coton?

GN: C’est problème des engrais.

FB: Seulement les engrais? Quoi d’autre?

GN: Il y’a aussi les pesticides et herbicides qui coûtent cher.

FB: Gagnes-tu à la récolte après le remboursement du crédit d’intrants?

GN: Oui, je gagne un peu.

FB: Selon toi, que peut faire la Sofitex pour améliorer ta condition de productrice de coton?

GN: Si la Sofitex pouvait réduire le coût des engrais et pesticides, ce serait bien. Il y a aussi le long temps d’attente après la récolte pour que la Sofitex vienne enlever le coton, puis payer l’argent. Etant, femme, je ne peux pas moi-même charger mon coton dans les camions, donc je dois payer des gens pour le faire.

FB: Y’a-t-il beaucoup de femmes qui cultivent le coton comme toi?

GN: Je n’ai pas connaissance de beaucoup de femmes qui font ce travail. Comme je suis veuve, et sans grands moyens de subsistance, la culture du coton me permet d’avoir des engrais à crédit avec la Sofitex, et je profite de cet engrais pour cultiver aussi le maïs. La culture du coton permet donc de pouvoir obtenir des engrais à crédit, pour entretenir son champs de maïs.

FB: A part des engrais que vous obtenez à crédit pour la culture du coton, est-ce que pour vous cette culture nourrit son homme? Est-il rentable de cultiver le coton?

GN: A vrai dire, les intrants nous permettent de cultiver le maïs et d’avoir à manger, sinon la culture du coton est difficile et coûteuse.

FB: Est-ce à dire que si tu avais de l’engrais pour produire du maïs, tu arrêterais la culture du coton?

GN: Je ne peux pas arrêter de cultiver le coton.

FB: Ma question est: puisque tu dis que tu cultives le coton à cause de l’engrais que tu obtiens à crédit de la Sofitex, si tu avais la possibilité d’acheter toi même de l’engrais, cultiverais-tu le coton?

GN: Je n’allais pas du tout cultiver le coton.

FB: Quelle est la diffèrence entre la culture du coton et celle du maïs selon toi?

GN: Le maïs vaut mieux que le coton.

FB: Comment se fait le travail dans le champs du maïs? N’est-ce pas le même que dans le champs de coton?

GN: Non, le travail dans le champs de maïs est moins difficile. Si c’était un champs de maïs, je n’étais pas obligée de sarcler comme je suis actuellement entrain de le faire dans ce champs du coton. Avec juste suffisamment d’engrais, le maïs donne bien, et demande moins d’entretien et de temps de travail que le coton. Si tu ne cultives pas les mauvaises herbes dans le champs de coton, tu auras une mauvaise récolte, mais ce n’est pas le cas dans le champs de maïs.

FB: Merci bien. À combien d’hectares estimes-tu ton champs?

GN: Je ne sais vraiment pas. C’est ce champs de coton, plus le champs de maïs juste à côte. J’ai cultivé le maïs sur cette partie du champs parcque c’est un bas fond qui garde beaucoup d’eau, donc le coton ne donne pas bien à cet endroit.

FB: Donc ce champs est une propriété familiale?

GN: Oui.

FB: De son vivant, ton mari cultivait-il le coton?

GN: Il ne cultivait que le maïs.

FB: Utilisait-il des engrais comme tu le fais actuellement?

GN: Oui, il utilisait des engrais, mais il les achetait lui même, il ne prenait pas de crédit à la Sofitex.

FB: Et donc comme ton mari n’est plus, toi tu as décidé de continuer le travail?

GN: Oui.

FB: Habitez-vous loin de votre champs du coton?

GN: Non. Notre cour familiale est juste à côté.

FB: Donc vous n’êtes pas obligés de dormir dans des paillottes au champs comme beaucoup le font?

GN: Non, nous rentrons chaque soir à la maison après le travail. Quand on est veuve, on ne peut pas dormir au champ.

Gninibatoyi Naba

Frédéric Bado: Kuinka kauan olet viljellyt puuvillaa?

Gninibatoyi Naba: Siitä on lähes neljä vuotta kun omistauduin puuvillan viljelylle.

FB: Saatko tästä työstä voittoa?

GN: Hyvin vähän. Ansaitsen hyvin vähän.

FB: Mitkä ovat tämän työn haasteet?

GN: Ongelmana ovat lannoitteet.

FB: Pelkästäänkö lannoitteet?

GN: Myös tuholaisten ja rikkaruohojen torjunta-aineet maksavat paljon.

FB: Jääkö sinulle voittoa sen jälkeen kun sadonkorjuun jälkeen sadon arvosta vähennetään ottamasi luotto?

GN: Kyllä, saan vähän voittoa.

FB: Mitä Sofitex voisi sinun mielestäsi tehdä parantaakseen olosuhteita, joissa viljelet puuvillaa?

GN: Olisi hyvä jos Sofitex voisi alentaa lannoitteiden ja torjunta-aineiden kustannuksia. On myös pitkä odotusaika sadonkorjuun jälkeen ennen kuin Sofitex tulee hakemaan puuvillan. Ja se, että täytyy maksaa rahaa. Naisena en pysty itse lastaamaan puuvillaa rekan kyytiin, joten minun täytyy maksaa ihmisille, että he tekevät sen.

FB: Onko puuvillaa viljeleviä naisia paljon?

GN: En tunne paljon naisia, jotka tekevät tätä työtä. Olen leski, eikä minulla ole monia mahdollisuuksia toimeentulon hankkimiseen. Puuvillan viljely mahdollistaa minulle lannoitteiden hankkimisen luotolla Sofitexista. Käytän näitä lannoitteita myös maissin viljelyssä. Puuvillan viljely mahdollistaa siis lannoitteiden hankkimisen luotolla, jotta voi hoitaa maissipeltoa.

FB: Sen lisäksi, että on mahdollista saada lannoitteita luotolla, onko puuvillan viljely kannattavaa?

GN: Totta puhuakseni, lannoitteet mahdollistavat maissin viljelyn ja sen että meillä on syötävä. Muutoin puuvillan viljely on vaivalloista ja kallista.

FB: Tarkoittaako tuo, että jos sinulla olisi lannoitteita maissin viljelyyn, lopettaisit puuvillan viljelyn?

GN: En voi lopettaa puuvillan viljelyä.

FB: Kysymykseni on: sanot, että viljelet puuvillaa sen vuoksi, että silloin on mahdollista saada luottoa lannoitteiden hankkimista varten, mutta jos sinun olisi mahdollista ostaa lannoitteet itse, viljelisitkö silloin puuvillaa?

GN: En todellakaan viljelisi puuvillaa.

FB: Mikä on mielestäsi puuvillan ja maissin viljelyn ero?

GN: Maissi on parempi kuin puuvilla.

FB: Miten maissia viljellään? Eikö se ole samanlaista kuin työ puuvillapellolla?

GN: Ei, työ maissipellolla on helpompaa. Jos tämä olisi maissipelto, minun ei tarvitsisi kitkeä samalla tavalla kuin mitä teen nyt tällä puuvillapellolla. Pienellä lannoitemäärällä maissista saa hyvän sadon ja se vaatii paljon vähemmän työtä kuin puuvilla. Jos et poista rikkaruohoja puuvillapellolta, saat heikon sadon, mutta maissin kanssa se ei ole niin. 

FB: Kiitos paljon. Monenko hehtaarin suuruiseksi arvioisit peltosi?

GN: En todellakaan tiedä. Minulla on tämä puuvillapelto ja sen lisäksi maissipelto ihan tuossa vieressä. Viljelen maissia tuossa osassa peltoa, koska siinä maa on soista. Siellä on paljon vettä ja puuvilla ei kasva hyvin siinä paikassa. 

FB: Onko tämä perheesi omistama pelto?

GN: Kyllä.

FB: Viljelikö miehesi puuvillaa?

GN: Hän ei viljellyt muuta kuin maissia.

FB: Käyttikö hän lannoitteita samalla tavalla kuin sinä nyt?

GN: Kyllä, hän käytti lannoitteita, mutta hän osti lannoitteet itse. Hän ei ottanut luottoa Sofitexilta.

FB: Ja nyt kun miehesi ei ole enää täällä, olet päättänyt jatkaa tätä työtä?

GN: Kyllä.

FB: Asutteko kaikana puuvillapellolta?

GN: Ei, meidän perheemme pihapiiri on ihan tässä lähellä.

FB: Teidän ei siis tarvitse nukkua majoissa puuvillapellolla kuten monet tekevät?

GN: Ei. Me palaamme joka ilta kotiin töiden jälkeen. Kun on leski, ei ole mahdollista nukkua pellolla.

Frédéric Bado et Gninibatoyi Naba

Frédéric Bado: For how many years have you been growing cotton?

Gninibatoyi Naba: It has been four years since I dedicated myself to growing cotton.

FB: Do you make profit from his work?

GN: Very little. I gain very little.

FB: What are the challenges of this work?

GN: There is a problem with fertilizers.

FB: Only fertilizers?

GN: Also pesticides and herbicides are also expensive.

FB: Do you make any profit after the credit is deducted from the value of your harvest?

GN: Yes, I make a little profit.

FB: According to you, what could Sofitex do to improve the conditions in which you grow cotton?

GN: It would be good if Sofitex could reduce the price of fertilizers and pesticides. You also have to wait for a long time before Sofitex comes to pick your cotton. And you have to pay money. As a woman, I’m not able to load the cotton onto the truck so I have to pay people to do that for me.

FB: Are there many women growing cotton?

GN: I don’t know many women doing this work. I am a widow so I don’t have many opportunities for subsistence. Cotton cultivation allows me to buy fertilizers on credit from Sofitex. I also use these fertilizers also for growing maize. Cultivating cotton allows us to buy fertilizers on credit. With these fertilizers we can take care of our fields of maize.

FB: Other than the possibility of obtaining fertilizers on credit, do you find it profitable to grow cotton?

GN: To be honest, fertilizers make it possible to grow maize and we have something to eat. Otherwise cultivating cotton is difficult and expensive.

FB: Does that mean that if you had fertilizers to grow maize, you would have quit cultivating cotton?

GN: I cannot quit growing cotton.

FB: My question is: You say you grow cotton because that enables you to get fertilizers on credit. In case you could buy fertilizers yourself, would you still keep growing cotton?

GN: In that case I would definitely not cultivate cotton.

FB: What are the differences between cultivating cotton and cultivating maize?

GN: Maize is better than cotton.

FB: How do you grow maize? Is it not similar to the work on cotton fields?

GN: No. Work at the maize field is easier. If this was a field of maize, I would not need to weed in the same way as I do here in the cotton field. You can get a good harvest with a small quantity of fertilizers and it requires a lot less work than cotton. If you don’t weed your cotton fields you will not get a good harvest. But with maize it’s different.

FB: Thank you very much. What is your estimation of your field surface?

GN: I really don’t know. I have this cotton field and a maize field just next to it. I grow maize on that part of the field because the earth is too wet there. Cotton does not grow well in wet places.

FB: Does this field belong to your family?

GN: Yes.

FB: Did your husband grow cotton?

GN: He didn’t grow anything but maize.

FB: Did he use fertilizers like you’re using now?

GN: Yes, he used fertilizers but he bought them himself. He didn’t take credit from Sofitex.

FB: And now when your husband is here no longer, you have decided to continue this work?

GN: Yes.

FB: Do you live far away from your cotton field?

GN: No, our family yard is just nearby.

FB: So you don’t need to sleep in huts on cotton fields like many others?

GN: No. We come back home every evening after work. As a widow it is not possible to sleep on the field.

Publié par connectedbycotton

Voir tous les articles par connectedbycotton