21.7.2017 Karaba, Burkina Faso: Gninibatoyi Naba

Gninibatoyi Naba est la prémiére femme productrice de coton indenpendante rencontrée dépuis le debut du projet « Connected by Cotton ». Elle est interviewée par Frédéric Bado. // Gninibatoyi Naba on ensimmäinen « Connected by Cottonin » tavoittama nainen, joka viljelee puuvillaa itsenäisesti. Häntä haastatteli Frédéric Bado. //Gninibatoyi Naba is the first woman met by « Connected by Cotton » who cultivates cotton independently. She was interviewed by Frédéric Bado.

20273239_1528919697168843_26763687_o.jpg

Gninibatoyi Naba

(Suomenkielinen teksti ranskankielisen alla)

(English text below the French and Finnish texts)

Frédéric Bado: Cela fait combien de temps que tu cultives le coton?

Gninibatoyi Naba: Cela vaut à peu près quatre ans que je me consacre à l’agriculture du coton.

FB: Tires-tu profit de ce travail, tires-tu profit de la culture du coton?

GN: C’est juste un peu, je gagne juste un peu.

FB: Qu’est ce qui est difficile dans ton travail? Quelles sont les difficultés que tu rencontres la dans la culture du coton?

GN: C’est problème des engrais.

FB: Seulement les engrais? Quoi d’autre?

GN: Il y’a aussi les pesticides et herbicides qui coûtent cher.

FB: Gagnes-tu à la récolte après le remboursement du crédit d’intrants?

GN: Oui, je gagne un peu.

FB: Selon toi, que peut faire la Sofitex pour améliorer ta condition de productrice de coton?

GN: Si la Sofitex pouvait réduire le coût des engrais et pesticides, ce serait bien. Il y a aussi le long temps d’attente après la récolte pour que la Sofitex vienne enlever le coton, puis payer l’argent. Etant, femme, je ne peux pas moi-même charger mon coton dans les camions, donc je dois payer des gens pour le faire.

FB: Y’a-t-il beaucoup de femmes qui cultivent le coton comme toi?

GN: Je n’ai pas connaissance de beaucoup de femmes qui font ce travail. Comme je suis veuve, et sans grands moyens de subsistance, la culture du coton me permet d’avoir des engrais à crédit avec la Sofitex, et je profite de cet engrais pour cultiver aussi le maïs. La culture du coton permet donc de pouvoir obtenir des engrais à crédit, pour entretenir son champs de maïs.

FB: A part des engrais que vous obtenez à crédit pour la culture du coton, est-ce que pour vous cette culture nourrit son homme? Est-il rentable de cultiver le coton?

GN: A vrai dire, les intrants nous permettent de cultiver le maïs et d’avoir à manger, sinon la culture du coton est difficile et coûteuse.

FB: Est-ce à dire que si tu avais de l’engrais pour produire du maïs, tu arrêterais la culture du coton?

GN: Je ne peux pas arrêter de cultiver le coton.

FB: Ma question est: puisque tu dis que tu cultives le coton à cause de l’engrais que tu obtiens à crédit de la Sofitex, si tu avais la possibilité d’acheter toi même de l’engrais, cultiverais-tu le coton?

GN: Je n’allais pas du tout cultiver le coton.

FB: Quelle est la diffèrence entre la culture du coton et celle du maïs selon toi?

GN: Le maïs vaut mieux que le coton.

FB: Comment se fait le travail dans le champs du maïs? N’est-ce pas le même que dans le champs de coton?

GN: Non, le travail dans le champs de maïs est moins difficile. Si c’était un champs de maïs, je n’étais pas obligée de sarcler comme je suis actuellement entrain de le faire dans ce champs du coton. Avec juste suffisamment d’engrais, le maïs donne bien, et demande moins d’entretien et de temps de travail que le coton. Si tu ne cultives pas les mauvaises herbes dans le champs de coton, tu auras une mauvaise récolte, mais ce n’est pas le cas dans le champs de maïs.

FB: Merci bien. À combien d’hectares estimes-tu ton champs?

GN: Je ne sais vraiment pas. C’est ce champs de coton, plus le champs de maïs juste à côte. J’ai cultivé le maïs sur cette partie du champs parcque c’est un bas fond qui garde beaucoup d’eau, donc le coton ne donne pas bien à cet endroit.

FB: Donc ce champs est une propriété familiale?

GN: Oui.

FB: De son vivant, ton mari cultivait-il le coton?

GN: Il ne cultivait que le maïs.

FB: Utilisait-il des engrais comme tu le fais actuellement?

GN: Oui, il utilisait des engrais, mais il les achetait lui même, il ne prenait pas de crédit à la Sofitex.

FB: Et donc comme ton mari n’est plus, toi tu as décidé de continuer le travail?

GN: Oui.

FB: Habitez-vous loin de votre champs du coton?

GN: Non. Notre cour familiale est juste à côté.

FB: Donc vous n’êtes pas obligés de dormir dans des paillottes au champs comme beaucoup le font?

GN: Non, nous rentrons chaque soir à la maison après le travail. Quand on est veuve, on ne peut pas dormir au champ.

20316825_1528919287168884_939023595_o

Gninibatoyi Naba

 

Frédéric Bado: Kuinka kauan olet viljellyt puuvillaa?

Gninibatoyi Naba: Siitä on lähes neljä vuotta kun omistauduin puuvillan viljelylle.

FB: Saatko tästä työstä voittoa?

GN: Hyvin vähän. Ansaitsen hyvin vähän.

FB: Mitkä ovat tämän työn haasteet?

GN: Ongelmana ovat lannoitteet.

FB: Pelkästäänkö lannoitteet?

GN: Myös tuholaisten ja rikkaruohojen torjunta-aineet maksavat paljon.

FB: Jääkö sinulle voittoa sen jälkeen kun sadonkorjuun jälkeen sadon arvosta vähennetään ottamasi luotto?

GN: Kyllä, saan vähän voittoa.

FB: Mitä Sofitex voisi sinun mielestäsi tehdä parantaakseen olosuhteita, joissa viljelet puuvillaa?

GN: Olisi hyvä jos Sofitex voisi alentaa lannoitteiden ja torjunta-aineiden kustannuksia. On myös pitkä odotusaika sadonkorjuun jälkeen ennen kuin Sofitex tulee hakemaan puuvillan. Ja se, että täytyy maksaa rahaa. Naisena en pysty itse lastaamaan puuvillaa rekan kyytiin, joten minun täytyy maksaa ihmisille, että he tekevät sen.

FB: Onko puuvillaa viljeleviä naisia paljon?

GN: En tunne paljon naisia, jotka tekevät tätä työtä. Olen leski, eikä minulla ole monia mahdollisuuksia toimeentulon hankkimiseen. Puuvillan viljely mahdollistaa minulle lannoitteiden hankkimisen luotolla Sofitexista. Käytän näitä lannoitteita myös maissin viljelyssä. Puuvillan viljely mahdollistaa siis lannoitteiden hankkimisen luotolla, jotta voi hoitaa maissi peltoa.

FB: Sen lisäksi, että on mahdollista saada lannoitteita luotolla, onko puuvillan viljely kannattavaa?

GN: Totta puhuakseni, lannoitteet mahdollistavat maissin viljelyn ja sen että meillä on syötävä. Muutoin puuvillan viljely on vaivalloista ja kallista.

FB: Tarkoittaako tuo, että jos sinulla olisi lannoitteita maissin viljelyyn, lopettaisit puuvillan viljelyn?

GN: En voi lopettaa puuvillan viljelyä.

FB: Kysymykseni on: sanot, että viljelet puuvillaa sen vuoksi, että silloin on mahdollista saada luottoa lannoitteiden hankkimista varten, mutta jos sinun olisi mahdollista ostaa lannoitteet itse, viljelisitkö silloin puuvillaa?

GN: En todellakaan viljelisi puuvillaa.

FB: Mikä on mielestäsi puuvillan ja maissin viljelyn ero?

GN: Maissi on parempi kuin puuvilla.

FB: Miten maissia viljellään? Eikö se ole samanlaista kuin työ puuvillapellolla?

GN: Ei, työ maissipellolla on helpompaa. Jos tämä olisi maissipelto, minun ei tarvitsisi kitkeä samalla tavalla kuin mitä teen nyt tällä puuvillapellolla. Pienellä lannoitemäärällä maissista saa hyvän sadon ja se vaatii paljon vähemmän työtä kuin puuvilla. Jos et poista rikkaruohoja puuvillapellolta, saat heikon sadon, mutta maissin kanssa se ei ole niin. 

FB: Kiitos paljon. Monenko hehtaarin suuruiseksi arvioisit peltosi?

GN: En todellakaan tiedä. Minulla on tämä puuvillapelto ja sen lisäksi maissipelto ihan tuossa vieressä. Viljelen maissia tuossa osassa peltoa, koska siinä maa on soista. Siellä on paljon vettä ja puuvilla ei kasva hyvin siinä paikassa. 

FB: Onko tämä perheesi omistama pelto?

GN: Kyllä.

FB: Viljelikö miehesi puuvillaa?

GN: Hän ei viljellyt muuta kuin maissia.

FB: Käyttikö hän lannoitteita samalla tavalla kuin sinä nyt?

GN: Kyllä, hän käytti lannoitteita, mutta hän osti lannoitteet itse. Hän ei ottanut luottoa Sofitexilta.

FB: Ja nyt kun miehesi ei ole enää täällä, olet päättänyt jatkaa tätä työtä?

GN: Kyllä.

FB: Asutteko kaikana puuvillapellolta?

GN: Ei, meidän perheemme pihapiiri on ihan tässä lähellä.

FB: Teidän ei siis tarvitse nukkua majoissa puuvillapellolla kuten monet tekevät?

GN: Ei. Me palaamme joka ilta kotiin töiden jälkeen. Kun on leski, ei ole mahdollista nukkua pellolla.

20314805_1528920883835391_1039690122_o.jpg

Frédéric Bado et Gninibatoyi Naba

Frédéric Bado: For how many years have you been growing cotton?

Gninibatoyi Naba: It has been four years since I dedicated myself to growing cotton.

FB: Do you make profit from his work?

GN: Very little. I gain very little.

FB: What are the challenges of this work?

GN: There is a problem with fertilizers.

FB: Only fertilizers?

GN: Also pesticides and herbicides are also expensive.

FB: Do you make any profit after the credit is deducted from the value of your harvest?

GN: Yes, I make a little profit.

FB: According to you, what could Sofitex do to improve the conditions in which you grow cotton?

GN: It would be good if Sofitex could reduce the price of fertilizers and pesticides. You also have to wait for a long time before Sofitex comes to pick your cotton. And you have to pay money. As a woman, I’m not able to load the cotton onto the truck so I have to pay people to do that for me.

FB: Are there many women growing cotton?

GN: I don’t know many women doing this work. I am a widow so I don’t have many opportunities for subsistence. Cotton cultivation allows me to buy fertilizers on credit from Sofitex. I also use these fertilizers also for growing maize. Cultivating cotton allows us to buy fertilizers on credit. With these fertilizers we can take care of our fields of maize.

FB: Other than the possibility of obtaining fertilizers on credit, do you find it profitable to grow cotton?

GN: To be honest, fertilizers make it possible to grow maize and we have something to eat. Otherwise cultivating cotton is difficult and expensive.

FB: Does that mean that if you had fertilizers to grow maize, you would have quit cultivating cotton?

GN: I cannot quit growing cotton.

FB: My question is: You say you grow cotton because that enables you to get fertilizers on credit. In case you could buy fertilizers yourself, would you still keep growing cotton?

GN: In that case I would definitely not cultivate cotton.

FB: What are the differences between cultivating cotton and cultivating maize?

GN: Maize is better than cotton.

FB: How do you grow maize? Is it not similar to the work on cotton fields?

GN: No. Work at the maize field is easier. If this was a field of maize, I would not need to weed in the same way as I do here in the cotton field. You can get a good harvest with a small quantity of fertilizers and it requires a lot less work than cotton. If you don’t weed your cotton fields you will not get a good harvest. But with maize it’s different.

FB: Thank you very much. What is your estimation of your field surface?

GN: I really don’t know. I have this cotton field and a maize field just next to it. I grow maize on that part of the field because the earth is too wet there. Cotton does not grow well in wet places.

FB: Does this field belong to your family?

GN: Yes.

FB: Did your husband grow cotton?

GN: He didn’t grow anything but maize.

FB: Did he use fertilizers like you’re using now?

GN: Yes, he used fertilizers but he bought them himself. He didn’t take credit from Sofitex.

FB: And now when your husband is here no longer, you have decided to continue this work?

GN: Yes.

FB: Do you live far away from your cotton field?

GN: No, our family yard is just nearby.

FB: So you don’t need to sleep in huts on cotton fields like many others?

GN: No. We come back home every evening after work. As a widow it is not possible to sleep on the field.

 

 

24.7.2017 Ouagadougou, Burkina Faso: « ZOUM SOUM » & « ZACKA ». Propos des jeunes rappeurs // Nuorten rap-artistien puheenvuorot (3/3)

« Ei ole enää kovin paljon sanottavaa, koska veljet on sanoneet jo paljon. Minulle puuvilla on asia, jota ei voi kiistää. Meidän täytyy yrittää hinnalla millä hyvänsä katsoa näiden viljelijöiden tilannetta ja yrittää auttaa heitä. Koska todella, he tarvitsevat sitä. Heidän työnsä ei ole mikään pikku homma. Meidän täytyy ymmärtää se. Ja yrittää auttaa heitä. Kiitos »

« Hei! Hauska tutustua, minä olen Zacka. Ajattelen, että kolleegani ovat sanoneet lähes kaiken. Te tiedätte, että me pidetään yllämme näitä kauniita juttua, jotka on tehty tästä raaka-aineesta, puuvillasta. Mutta emme yritä ottaa selvää, mitä puuvillapellolla tapahtuu. Vai mitä? Minä ehdotan, että suunnataan katseemme näihin koviin työntekijöihin. Kiitos. »

24.7.2017 Ouagadougou, Burkina Faso: « COOL MAMBO ». Propos des jeunes rappeurs // Nuorten rap-artistien puheenvuorot (2/3)

Les jeunes rappeurs du « Collectif Musical Connected by Cotton » ont lu les propos des cultivateurs de coton de Karaba publiés sur le blog « Connected by Cotton ». Ils donnent ici leur point de vue par rapport aux problemes soulevés par ces cultivateurs. // « Collectif Musical Connected by Cottonin » nuoret räppärit lukivat Karaban kylän viljelijöiden puheenvuorot blogista. Nyt he kertovat oman näkökulmansa viljelijöiden esiin nostamiin ongelmiin.

Film en français // Filmi ranskaksi. Suomenkielinen teksti videon alla.

« Minä olen Cool Mambo. Se mitä haluan sanoa kaikkien ihmisten silmien edessä on, että nykypäivänä ei ole ketään, joka ei käyttäisi puuvillaa. Puuvilla on raaka-aine, jota kaikki tarvitsevat. He, jotka tekevät puuvillanviljelyssä isoimman työn altistuvat, kuten veli tässä sanoi, torjunta-aineille ja muille. Kaikkien instituuttien ja muiden täytyisi vähintään katsoa tilannetta, antaa ihmisille [viljelyyn tarvittavat] varusteet, arvostaa enemmän ja nostaa [puuvillan] hintaa. Koska puuvilla maksaa 250 [FCfa], mutta farkut, niiden valmistamiseen ei tarvita yhtä kiloa puuvillaa. Yksi puuvillakilo jaetaan moneen osaan ja niistä tehdään farkkuja. Farkut maksavat enemmän kuin kilo puuvillaa.

Puuvillanviljelijät kärsivät. He ottavat maissipeltonsa puuvillan viljelyyn ja joutuvat myöhemmin ostamaan maissia. Ja tästä huolimatta he eivät tee voittoa. Sanotaan, että kun he viljelevät puuvillaa, he etsivät « valkoista kultaa ». Sillä nimellä puuvillaa kutsutaan Burkina Fasossa mutta viljelijöitä se työ ei elätä. Jollain tapaa he ovat kuin orjia omassa ammatissaan. He eivät viljele ketään muuta kuin kuluttajaa varten ja heille itselle se ei tuo mitään. Todellakin. Puuvillan hintaa on nostettava ja annettava heille tarkoituksenmukaiset välineet, että he pystyvät tekemään tätä työtä. Tämä on se mitä sanottavaa minulla on. »

24.7.2017 Ouagadougou, Burkina Faso: « DMF ». Propos des jeunes rappeurs // Nuorten rap-artistien puheenvuorot (1/3)

Les jeunes rappeurs du « Collectif Musical Connected by Cotton » ont lu les propos des cultivateurs de coton de Karaba publiés sur le blog « Connected by Cotton ». Ils donnent ici leur point de vue par rapport aux problemes soulevés par ces cultivateurs. // « Collectif Musical Connected by Cottonin » nuoret räppärit lukivat Karaban kylän viljelijöiden puheenvuorot blogista. Nyt he kertovat oman näkökulmansa viljelijöiden esiin nostamiin ongelmiin.

Film en français // Filmi ranskaksi. Suomenkielinen teksti videon alla.

 

« Minä olen DMF. Puuvillasta minulla on sanottavana se, että meidän täytyy katsoa hinnan nostamista. Koska niin kuin te näette, me olemme pukeutuneet puuvillaan, mutta kuinka paljon puuvilla maksaa? Alle 400 Cfa:a kilolta. Farkut nykypäivänä, jos haluat ostaa valmisfarkut, et saa niitä alle 20 000 tai 30 000 Cfa:lla. Samaan aikaan kun minun isoisä kotikylässä tekee isoimman työn. Meidän täytyy lopettaa asusteiden käyttäminen ja farkkujen, vai mitä?

Pyydämme kaikilta teiltä, jotka käytätte puuvillaa, että opettelisitte tuntemaan puuvillan arvon ja palauttaisitte puuvillanviljelijöille sen arvon, joka heille kuuluu. Se on erittäin tärkeää, koska kun joku tekee töitä paljain käsin…Tiedättekö mikä on « daba » [kuokka]? Se on kappale puuta, varsi, johon kiinnitetään pala rautaa ja sillä raaputetaan maata. Meillä ei ole täällä pääomaa. Jos kaikki puuvillanviljelijät voisivat saada traktorin, se olisi hyvä, vai mitä? Tänne on vaan perustettu rakenteita, mutta ne rakenteet ovat täällä ainoastaan puuvillaa varten. Puuvillanviljelijä, torjunta-aineet ja mitämitämitä…Täytyy löytää kalustoa työntekoa varten. Meidän täytyy arvostaa puuvillaa.

Te jotka katsotte minua siellä, minä tiedän että te jumaloitte puuvillapensasta. Se on kuin kuninkaallinen. Onhan se tuote, jota koko maailma rakastaa ja käyttää. Meidän täytyy siis arvostaa sitä. Minä kutsun kaikki ihmiset auttamaan puuvillanviljelijöitä. Kukaan ei voi sanoa muuta kuin että puuvilla on meidän elämänlähteemme, meidän Afrikassa, täällä, koska se on meidän « Valkoinen kultamme ». Sanotaan, että olimme [Afrikan] ensimmäinen [puuvillan] tuottaja mutta missä me olemmme nykypäivänä? Koska hyvin yksinkertaisesti emme ole pitäneet huolta heistä, jotka tekevät isoimman työn. Joten minä pyydän. Suunnataan katse meidän isoisiimme. Kiitos. »

 

3.-26.7.2017 Ouagadougou, Burkina Faso: Génèse du collectif musical « Connected by Cotton » // « Connected by Cotton » bändin synty (Making of « Connected by Cotton » III)

Texte et images // teksti ja kuvat: Frédéric Bado

Suomenkielinen käännös (ranskankielisen alla): Riikka Bado

20622701_1537873159606830_1126661765_o

Cool Mambo, DMF, Zoum Soum et Zacka

Avec mon épouse Riikka, nous avons entrepris depuis l’année 2011, de travailler à faire connaitre les réalités du quotidien des cultivateurs de coton de Karaba, village situé à quelques kilomètres de la ville de Houndé, chef lieu de la province du Tuy au Burkina-Faso. Ce qui ètait au début « Cotton Project », c’est à dire un projet destiné à donner la parole aux cultivateurs de coton, s’est ou fil des ans mué en « Connected by Cotton ». De l’idée de donner exclusivement la parole aux cultivateurs de coton, nous en sommes arrivés à un concept plus large, c’est à dire établir un dialogue enrichissant entre les producteurs de coton et les consommateurs de produits finis du coton.

Je suis membre fondateur de l’Association Autonome et Multidiciplinaire (A.A.M.) présidé par Charles Ouassikoné. J’assure la direction du département éducation et culture de cette association, et ai à ce titre travaillé beaucoup avec les artistes membres de l’association. Paralellement aux activités de l’association, j’étais administrateur d’une petite structure de production musicale « RENGE production ». En 2005, avec un ami Wendé Blass’k, guitariste et arrangeur, nous avons lancé un programme qui a consisté à enregistrer les compositions musicales d’une dizaine de jeunes rappeurs. Les enregistrements furent faits au home studio de Wendé, mais, faute de moyen financiers pour réaliser une compilation, nous avons remis à chaque rappeur son enregistrement sur un support CD. J’ai pu par la suite organiser plusieurs concerts live publics où ces artistes ont pu se produire.

En vacances ou Burkina Faso du 03 au 26 juillet, nous avons avec Wendé reparlé de ce projet vieux de plus de dix ans, qui nous tenait à coeur, mais qui n’a pas pu se réaliser faute d’argent. Je fais lire nos publications sur le blog « Connected by Cotton » à Wende, et lui demande s’il pensait qu’on pouvait, avec les jeunes musiciens que nous avions tenté de produire en 2006, créer un collectif musical qu’on nommerait « Connected by Cotton », et qui vehiculerait des messages en faveur d’un changement qualitatif du quotidien des cotonculteurs.

Wendé est « emballé », mais comment faire pour avoir un enregistrement de qualité, son home studio étant en piteux état? Je dis  alors à Wendé que je pourrais m’engager à honorer les frais de studio et l’entretien des artistes pendant le travail, et la machine était en marche! La batteur David repondit présent, le bassiste Clovis, le pianiste Samuel, puis un second batteur arrivèrent à sa suite. Les rappeurs Cool Mambo, DMF, Vermignon, Zacka, Zoum Soum, Empereur, Chaka-Chaka furent touchés et vinrent tous au siège de l’A.A.M. au quartier Hamdallaye.

Les rappeurs eurent chacun une copie des écrits du blog et des propos des cotonculteurs pour s’inspirer dans l’écriture de leurs textes. Ils eurent aussi une copie du résumé de « La pédagogie des opprimés » de Paulo Freire. Avec les rappeurs nous eûment plusieurs séances de lecture commentée de la pédagogie des opprimés, ainsi que des séances de lecture des publications sur le blog « Connected by Cotton ». L’idée de ces séances au siège de l’A.A.M., était d’outiller suffisamment chaque parolier pour l’écriture de ses textes sur le thème du coton.

Tous les rappeurs ont loué l’esprit de cette initiative, qui, selon eux, touche du doigt les réalités des prèmiers acteurs de l’économie du Burkina-Faso, les cultivateurs de coton. Tous jubilèrent aussi à l’idée de pouvoir faire ce single dans l’un des studios les plus huppés de la capitale Burkinabé, le studio « Seydoni production ». Les reflexions des jeunes rappeurs sur les propos des cultivateurs de coton de Karaba seront publiées très bientôt dans le blog « Connected by Cotton ».

Olemme puolisoni Riikan kanssa pyrkineet tekemään tunnetuksi burkinafasolaisten puuvillanviljelijöiden jokapäiväisen elämän realiteetteja jo vuodesta 2011 alkaen. Olemme työskennelleet viljelijöiden kanssa Karaban kylässä, joka sijaitsee Tuyn provinssin keskuksen Houndén lähellä. Alunperin projektimme nimi oli « Cotton Project » ja sen tavoite oli antaa puheenvuoro puuvillanviljelijöille. Vuosien kuluessa projekti on kypsynyt ja saanut uuden nimen. « Connected by Cotton » pyrkii puuvillanviljelijöiden puheenvuorojen kuulluksi tulemisen lisäksi saamaan aikaan dialogia puuvillanviljelijöiden ja puuvillasta valmistettujen tuotteiden kuluttajien välillä.

Olen kulttuuri- ja ympäristöyhdistys A.A.M.:n (Association Autonome et Multidiciplinaire) perustajajäsen. Puheenjohtajana toimii Charles Ouassikoné. Yhdistyksen koulutus- ja kulttuurijaoston toiminta on minun vastuullani ja olen työskennellyt paljon yhdistyksen jäseninä olevien muusikoiden kanssa. Yhdistyksessä tekemäni työn lisäksi olen toiminut pienessä musiikkituotantoyhtiössä nimeltä « RENGE production ». Vuonna 2005 käynnistimme ystäväni Wendé Blass’k: n kanssa projektin, jonka tarkoituksena oli äänittää kymmenisen nuoren rap-artistin tuotantoa. Äänitykset tehtiin Wendén kotistudiossa. Taloudellisten resurssien puutteen vuoksi kokoelmalevyn toteuttaminen ei ollut mahdollista, joten tallensimme jokaisen räppärin äänitteen CD:lle ja annoimme ne heille.

Olin kesälomalla Burkina Fasossa 3.-26. heinäkuuta. Tuolloin otin Wendén kanssa puheeksi tämän meidän sydäntämme lähellä olevan projektin, jota emme olleet aiemmin taloudellisten resurssien puutteen vuoksi pystyneet toteuttamaan. Annoin Wendélle luettavaksi « Connected by Cotton » blogin julkaisut ja kysyin häneltä, olisiko meidän mahdollista perustaa musiikkikollektiivi yhdessä niiden nuorten muusikkojen kanssa, joita yritimme tuottaa jo vuonna 2006. Kollektiivin nimeksi tulisi « Connected by Cotton » ja sen tehtävä olisi levittää sanaa puuvillanviljelijöiden tilanteen parantamisen puolesta.

Wendé kiinnostui heti mutta mietti, miten voimme tehdä äänitykset korkeatasoisesti kun hänen kotistudionsa oli huonossa kunnossa. Sanoin Wendélle, että minun olisi mahdollista ottaa vastuulleni studion vuokrakulut sekä muusikkojen ylläpito työperiodin ajalta. Nyt kone käynnistyi! Rumpali David vastasi heti, basisti Clovis, pianisti Samuel sekä toinen rumpali tulivat paikalle saman tien. Sitten otimme yhteyden räppäreihin: Cool Mambo, DMF, Vermignon, Zacka, Zoum Soum, Empereur ja Chaka-Chaka saapuivat kaikki A.A.M.:n toimistolle Hamdallayen kaupunginosaan.

20597701_1537874019606744_53782972_o

Ludovic

Jokainen räppäri sai paperikopion « Connected by Cotton » blogin kirjoituksista. He lukivat puuvillanviljelijöiden puheenvuoroja ja hakivat niistä inspiraatiota omien tekstiensä kirjoittamiseen. Lisäksi he lukivat tiivistelmää Paulo Freiren « Sorrettujen pedagogiikasta ». Järjestimme räppäreiden kanssa useita sessioita, joiden aikana keskustelimme sorrettujen pedagogiikasta sekä puuvillanviljelijöiden puheenvuoroista. Näiden tapaamisten tarkoituksena oli antaa riittävästi tukea jokaiselle sanoittajalle, jotta hän pystyy kirjoittamaan tekstinsä puuvillateemasta.

Kaikki räppärit innostuivat tästä aloitteesta, joka heidän mukaansa kiinnittää huomion Burkina Fason talouden tärkeimpien toimijoiden eli puuvillanviljelijöiden todellisuuteen. Kaikkien mielestä oli tietenkin myös hienoa päästä tekemään single yhteen Burkina Fason pääkaupungin parhaimmista studioista, « Seydoni production » -studioon. Nuorten räppärien ajatukset puuvillanviljelijöiden puheenvuoroista julkaistaan piakkoin « Connected by Cotton » blogissa.