Lonkou Siéza

LONKOU SIÉZA:

(suomenkielinen teksti löytyy ranskankielisen tekstin alapuolelta)

 » Quand la saison est bonne, l’agriculture du coton peut rapporter beaucoup d’argent. Avec cet argent on peut acheter des boeufs de labour et faire face aux dépenses familiales. Quand la saison est mauvaise, les pâturages sont rares, et les boeufs de labour meurent de faim, donc nous sommes obligés de faire tous nos travaux champêtres à la force de nos bras.

J’aurais voulu que nous disposions d’un tracteur. Le tracteur peut être utilisé pour le labour des champs, pour le hersage, le désherbage, et pour moudre les graines ainsi que pour le transport de la fumure organique et du coton. A l’aide d’un tracteur, nous pourrons faire plus rapidement et plus efficacement notre travail.

Je remercie ma soeur et son mari pour les bottes de pluie qu’ils nous ont fait parvenir de la Finlande.[1] Avec ces bottes aux pieds nous pouvons aller même de nuit dans nos champs pour l’ependage des pesticides. Il serait vraiment bien si les autres cultivateurs de notre village avaient la possibilité d’avoir eux aussi des bottes, car elles les protégeraient des morsures de serpents dans les champs. »

« Hyvänä vuonna puuvillanviljely voi tuoda paljon rahaa. Silloin on mahdollista ostaa härkiä ja pitää huolta perheestä. Huonoina vuosina laidunmaat ehtyvät, härät kuolevat ja joudumme tekemään kaikki peltotyöt käsivoimin.

Toivon, että meillä olisi käytössä traktori. Sitä voi käyttää kyntämiseen, äestykseen, multaamiseen, jyvien jauhamiseen sekä orgaanisen lannoitteen sekä puuvillasadon kuljetukseen. Traktorin avulla voisimme tehdä työt paljon nopeammin ja tehokkaammin.

Kiitän sisartani ja hänen miestään kumisaappaista, jotka lähetitte meille Suomesta.[1] Saappaat jalassa uskallamme mennä pelloille levittämään torjunta-aineita vaikka keskellä yötä. Olisi todella hienoa, jos myös toisilla kylämme viljelijöillä olisi mahdollisuus saada kumisaappaat ja he voisivat suojautua pelloilla olevien käärmeiden puremilta. »

Ismael Siéza

ISMAEL SIÉZA:

(suomenkielinen teksti löytyy ranskankielisen tekstin alapuolelta)

« J’aurais voulu arrêter la culture du coton pour me consacrer à la production d’oignons, mais la culture des oignons comporte elle aussi des problèmes.[2] Cette année je n’avais pas de boeufs de labour pour mes travaux champêtres, si bien que je fus obligé de semer mon champs sans le labourer. Le coton ne pousse pas bien dans un champs non labouré.

La culture du coton est un travail pénible. Tu dois étre à mesure de faire face aux dèpenses financières que nècessite le travail, sinon tu ne peux pas espérer gagner. Tu te dèpenses beaucoup physiquement, tu t’épuises au travail, mais tu ne gagnes pas assez d’argent à la vente. Souvent il faut engager une dizaine de travailleurs saisonniers en plus des membres de la famille. A chaque travailleur saisonnier la journée de travail est payée 1000 FCfa (1,5 euros), ce qui revient à 10.000 FCfa (15 euros) à dépenser par jour.

Si le prix d’achat au kilo du coton graine pouvait être revu à la hausse, nous nous en réjouirions. Il serait bien que nous puissions bénéficier d’un peu d’aide dans notre travail. Si tu peux utiliser suffisamment d’engrais et de pesticide pour ton champs, ton travail peut être rentable. Les engrais et les pesticides ont cependant un coût assez èlevé pour nous, si bien que nous n’avons pas la possibilité de les utiliser dans nos champs selon les normes et les quantité nécessaires à une bonne production.

Quand le champs donne une bonne récolte, nous pouvons gagner de l’argent. »

« Haluaisin lopettaa puuvillanviljelyn ja viljellä sipuleita mutta siinäkin on omat ongelmansa[2]. Tänä vuonna minulla ei ollut mahdollisuutta käyttää härkiä apuna kyntötöissä, joten kylvin siemenet kyntämättömään peltoon. Puuvilla ei kasva hyvin kyntämättömässä pellossa.

Puuvillanviljely on raskas työ. Sinun on pystyttävä sijoittamaan työhön myös taloudellisesti tai et voi tehdä voittoa. Laitat työhön valtavasti fyysistä energiaa ja väsyt mutta työ ei tuota riittävästi. Usein peltotöihin täytyy palkata kymmenisen henkeä perheenjäsenten lisäksi. Jokaiselle maksetaan 1000 Cfa (1,5 euroa) päivässä eli se tekee päivää kohti 10 000 Cfa (15 euroa).

Jos puuvillan hintaa nostettaisiin, olisimme tyytyväisiä. Olisi hyvä jos voisimme saada vähän apua. Jos pystyt lannoittamaan peltosi hyvin ja käytät riittävästi torjunta-aineita, työsi voi tuottaa voittoa. Lannoitteet ja torjunta-aineet ovat kuitenkin kalliita, eikä meillä ole mahdollisuutta käyttää niitä sellaisia määriä kuin olisi tarpeen.

Jos pelto antaa hyvän sadon voimme ansaita rahaa. »

Jean-Bapthiste Siéza

JEAN-BAPTHISTE SIÉZA:

(suomenkielinen teksti löytyy ranskankielisen tekstin alapuolelta)

« Nous manquons cruellement de moyens financier et matériel pour la production du coton. Après tout ce dur labeur, il ne nous reste pratiquement rien. Les dépenses sont nombreuses, et nos revenus après la vente du coton sont minimes. Le travail exige beaucoup de temps et d’efforts physiques, sans compter les dépenses financières. Quand tu calcules toutes tes dépenses du début à la fin de la saison, tu te rends compte que ce travail n’est pas du tout rentable.

Nous souhaitons tous ici qu’à travers ce projet, nos voix soient entendues, et que quelque chose soit fait pour améliorer notre situation. La hausse du prix d’achat du coton graine au kilo pourrait améliorer notre situation et nous encourager à continuer la culture du coton. »

« Puuvillanviljelyä varten käytössämme olevat taloudelliset ja materiaaliset resurssit ovat erittäin pahasti puutteelliset. Työstä ei jää meille käteen juuri mitään. Kustannukset ovat korkeat ja puuvillan myynnistä saatava summa liian pieni. Työ vaatii paljon aikaa, fyysisiä ponnistuksia sekä rahallisia panoksia. Kun lasket yhteen kaiken mitä olet kuluttanut satokauden alusta loppuun saakka niin huomaat, että tämä työ ei ole kannattavaa.

Me kaikki täällä toivomme, että meillä olisi mahdollisuus jatkaa puuvillanviljelyä paremmissa olosuhteissa. Me toivomme, että tämän projektin kautta meidän äänemme tulee kuulluksi ja että jotain tehtäisiin meidän tilanteemme helpottamiseksi. Puuvillan hinnan nostaminen helpottaisi tilannettamme ja rohkaisisi meitä jatkamaan puuvillanviljelyä. »

[1] Au printemps 2014, Frédéric Bado et Charles Ouassikoné étaient en visite au village de Karaba, et ils ont apporté en cadeau à Lonkou Siéza et à sa famille, deux paires de bottes de pluie Nokia.  En parlant de « soeur », Lonkou Siéza fait réference à Riikka Bado. // Frédéric Bado ja Charles Ouassikoné vierailivat Karaban kylässä keväällä 2014 ja veivät Lonkou Siézalle ja hänen perheelleen tuliaisiksi kaksi paria Nokian kumisaappaita. « Sisaresta » puhuessaan, Lonkou Siéza viittaa Riikka Badoon.

[2] Au Burkina-Faso, la culture du coton est le seul domaine bien organisé et financé par des structures ( crédits en intrants -engrais, pesticides). Tout cultivateurs désirant cultiver autre chose que le coton, doit faire face à toutes les dépenses et aux charges que nécessite son travail du début à la fin. // Puuvilla on Burkina Fasossa ainoa järjestäytynyt maataloudenala, joten puuvillatuotannon ulkopuolella maanviljelijällä tulee olla omasta takaa työhön tarvittava taloudellinen ja materiaalinen pääoma sekä mahdollisuus organisoida työ itsenäisesti alusta loppuun saakka.

Publié par connectedbycotton

Voir tous les articles par connectedbycotton