(suomenkielinen teksti löytyy ranskankielisen alapuolelta)

(English text below the French and Finnish texts)

Au début du mois de juillet, Charles a effectué un périple au village de Karaba. Au quartier de Siénikuy, Charles s’est entretenu avec les cotonculteurs de la famille Siéza sur l’idée de créer un blog où ils pourraient parler de leur travail et de leur moyen de subsistance à des gens qui utilisent les produits finis du coton, mais qui ne connaissent pas la cotonculture, ni les difficultés liées à la culture du coton. Leurs propos seront publiés dans le blog en trois séquences.

Heinäkuun alussa Charles vieraili Karaban kylässä. Hän esitteli  Sienikuyn alueella asuvan Siézan perheen puuvillanviljelijöille ajatuksen blogista, jossa he kertoisivat työstään ja elinkeinostaan ihmisille, jotka käyttävät puuvillasta valmistettuja tuotteita mutta eivät välttämättä tunne puuvillanviljelyä ja siihen liittyviä haasteita. Sienikuyn puuvillanviljelijöiden puheenvuorot julkaistaan tämän blogin kolmessa ensimmäisessä jaksossa.

In the beginning of July, Charles visited the village of Karaba. He talked with the Siéza family who live and cultivate cotton in the Sienikuy area. Charles offered them an idea of a blog where they could tell about their work and livelihoods to people who consume products made of cotton but are not necessarily familiar with cotton farming and its challenges. The accounts of cotton farmers are published in the first three episodes of this blog.

Nikiengni Siéza, doyen d’âge du village // kylänvanhin // village elder

NIKIEGNI SIÉZA:

(suomenkielinen teksti löytyy ranskankielisen alapuolelta)

(English text below the French and Finnish texts)

« Je veux évoquer le problème des dépenses financières ainsi que des pénibles efforts physiques que nécessite la production du coton. Nous préparons nos champs d’avril à mai, puis suivent le labour et le semis en mai-juin quand il y’a une bonne pluviométrie. Quinze jours après la germination des graines, nous procédons à l’arrachement du surplus de plants de coton dans les champs, et cela se passe en juin-juillet. L’étape suivante du travail est l’épandage des engrais chimiques, le sarclage, le buttage et l’épandage des engrais urée un mois et demi après la germination. A cela il faut ajouter un minimum de six traitements aux pesticides, à raison d’un traitement tous les quinze jours à compter de la germination des graines de coton. (1) Nous faisons la quasi totalité du travail à la force de nos bras. Quelques rares fois, nous avons la possibilité d’utiliser une charrue à traction bovine. »

« Haluan nostaa esiin puuvillantuotannon taloudelliset kustannukset sekä raskaan fyysisen työn aiheuttamat kärsimykset. Pelto valmistellaan huhti-toukokuussa. Kyntö ja kylvö tehdään touko-kesäkuussa sateista riippuen. Harvennus suoritetaan kesä-heinäkuussa, noin 15 päivää siementen itämisen jälkeen. Seuraavat työvaiheet ovat kemiallisten lannoitteiden levitys, maan kuokkiminen, taimien multaaminen sekä lannoittaminen urealla noin 1,5 kuukautta itämisvaiheen jälkeen. Tuholaistorjunta on suoritettava puuvillan kasvukauden aikana yhteensä kuusi kertaa, aina 15 päivän välein siitä kun siemenet ovat itäneet.(1) Teemme lähes kaiken työn käsivoimin. Joskus harvoin  meillä on mahdollisuus käyttää työssä härkävetoista auraa. »

« I want to highlight the costs of cotton farming as well as the suffering caused by hard physical labour. The field is prepared for cultivating in April and May. Ploughing and sowing are done in May and June, depending on the rainfall. Thinning is accomplished in June and July, approximately 15 days after the seeds germinate. Next work phases are spreading chemical fertilizers, hoeing the soil, earthing up the plants as well as fertilizing the soil with urea, approximately 1,5 months after sprouting. Pest control has to be carried out six times during the period of growth – once in every 15 days after sprouting. (1) Nearly all of the work is done manually. We have the possibility to make use of a plough pulled by oxen, but only infrequently. »

Lombo Siéza, deuxiéme doyen d’âge du village // kylän toiseksi vanhin // second village elder

LOMBO SIÉZA:

(suomenkielinen teksti löytyy ranskankielisen alapuolelta)

(English text below the French and Finnish texts)

« Il est vrai que nous nommes pauvres, et c’est la raison pour laquelle nous nous sommes convertis en cotonculteurs.

Les charges financières pour la culture des champs dépassent souvent les revenus après la vente du coton, mais malgré cela nous faisons toujours ce travail. Pour la culture du coton, un crédit en intrants nous est accordé, et nous profitons d’une partie de ces intrants pour produire nos cultures vivrières.(2)

La difficulté majeure est la vente du coton-graine. Même si la récolte du coton est faite du même champs et le même jour, ce même coton sera scindé en premier choix et en deuxième choix(3), et les acheteurs nous disent que c’est à prendre ou à laisser. Le prix d’achat du coton devrait être revu à la hausse, mais il n’y a pas d’évolution dans ce sens.

La rareté des pluies rend le sol difficile à labourer, ce qui nécessite le recours à un tracteur. Avec le tracteur, le labour se fait rapidement, ce qui nous permet de semer les graines de coton à temps, même après deux à cinq pluies. Nous demandons un plaidoyer en faveur de l’augmentation du prix du coton. »

Cliquez ici pour lire le prochain publication « 2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 2/3 »

« On totta että olemme köyhiä, ja tämän vuoksi meistä on tullut puuvillanviljelijöitä.

Viljelyn kustannukset ylittävät puuvillan myynnistä saatavat tuotot mutta siitä huolimatta teemme yhä tätä työtä. Saamme luotolla puuvillanviljelyssä tarvittavat tuotantopanokset ja käytämme niistä osan ruokakasvien viljelyyn.(2)

Merkittävin ongelma on siemenpuuvillan myynti. Puuvilla on kerätty samalta pellolta samana päivänä mutta silti osa siitä luokitallaan ykkös- ja osa kakkoslaatuiseksi.(3) Ottakaa tai jättäkää, meille sanotaan. Puuvillan hintaa tulisi nostaa mutta hintakehitystä ei tapahdu.

Vähäisen sademäärän vuoksi maan kyntäminen on hyvin vaikeaa ja tästä syystä traktori olisi välttämättömyys. Traktorin avulla kyntö sujuu nopeasti ja olisimme valmiit kylvämään siemenet ajoissa, jo kahden tai viiden sadekerran jälkeen.

Esitämme vetoomuksen puuvillan hinnan nostamiseksi. »

Lue täältä seuraava julkaisu « 2.7.2016 Karaba, Burkina Faso 2/3 »

« We are poor. That’s the reality. And that’s the reason why we have become cotton farmers.

We continue cotton cultivation, although the costs of cotton farming are bigger than revenues from selling our cotton. We get inputs for cotton cultivation on credit and we use a part of those o grow food. (2)

Selling cotton is the most significant problem. Cotton is harvested from the same field on the same day but one part of it is valued as first class and the other part as second class. (3) Take it or leave it, they tell us. The price of the cotton should be raised but there is no price increase.

Due to the scarce rainfall, ploughing is very difficult and therefore a tractor would be a necessity. Work can be done a lot faster with a tractor and we would be ready to plant seeds in time, after two or five rains.

We want to submit an appeal to raise up the price of  cotton. »

Champs de coton à Sienikuy au début du mois du juillet. //  Puuvillapelto Sienikuyssa heinäkuun alussa. // A cotton field in Sienikuy, in the beginning of July.

1. La récolte du coton se fait en octobre-novembre. (p.s) // Puuvillasato valmistuu ja se korjataan loka-marraskuulla. (toim. huom.) // The cotton crop becomes ready to be harvested in October and November.
2. L’obtention à crédit des intrants (engrais chimiques, pesticides, graines de coton etc.) est possible seulement dans la culture du coton qui est le seul domaine véritablement organisé dans l’agriculture au Burkina Faso. (p.s) // Tuotantopanosten (lannoitteet, torjunta-aineet, siemenet jne.) saaminen luotolla on mahdollista ainoastaan puuvillanviljelyssä koska puuvilla on ainoa järjestäytynyt maataloudenala Burkina Fasossa. (toim. huom.) // The possibility to buy inputs (fertilizers, pesticides, seeds, etc.) on credit exists only in cotton farming since cotton farming is the only organized sector of agriculture in Burkina Faso.
3. Le deuxième choix a une prix inférieur au prix du premier choix. (p.s) // Kakkoslaadusta maksetaan vähemmän kuin ykköslaadusta. (toim. huom.) //The cotton classified as 2nd class receives less payment than cotton classified as first class.

Publié par connectedbycotton

Voir tous les articles par connectedbycotton